Hoitoalalle
ajauduin sattumalta. Opinto-ohjaaja ja kaverit puhuivat hoitoalasta
ja ajattelin että miksi ei, tuskin siitä haittaakaan olisi jos
yhteishakuun yhden hoitajakoulunkin laittaisi lukioiden edelle. Kävin
pääsykokeissa ja kuinkas ollakkaan minut
valittiin. Ajattelin että samahan se on sinne mennä niin ei
tarvitse lähteä lukioon miettimään mitä elämälläni teen.
Ensimmäisen
syksyn olin vähän pihalla enkä tiennyt miksi olin ja mitä tein ja
motivaatiokin oli sitä luokkaa. Tulevat harjoittelut vanhainkodeissa
ja työskentely vanhusten kanssa pelotti ja ärsytti, sillä omasin
sen tyyppillisen ennakkoluulon; vanhusten kanssa työn tekeminen on
pelkkää takapuolten pesua. Toisen syksyn hoidon ja huolenpidon
työssäoppiminen näytti toteen että asia ei todellakaan ole niin.
Ensimmäinen kosketus vanhuksiin tuli ensimmäisen vuoden kevään
kotihoidon tutustumisharjoittelussa hoidon ja huolenpidon opintojen
alkaessa. Siinä vaiheessa aloin kiinnostua vanhuksista.
Olen
aina pitänyt vanhuksista jossainmäärin ennakkoluulostani
huolimatta. Todellinen rakkaus vanhuksiin syntyi toisen vuoden
syksyllä hoidon ja huolenpidon työssäoppimisessa. Silloin tajusin
että vanhukset ovat minun juttuni ja miksi tahdon heitä hoitaa ja
arvostaa. Tässä vaiheessa koin suurimmat kasvunhetkeni
ammattilaiseksi. Arvostan vanhoja ihmisiä todella ja pyrin myös
välittämään tämän asian heidän tietoonsa työskennellessäni.
Heillä on elämän tuomaa viisautta ja heiltä oppii paljon uutta.
He myös antavat ajattelemisen aihetta puhumalla asioista mitä en
nuorena ihmisenä aina tajua ajatella. Yksi parhaita asioita
vanhuksissa on sananlaskut ja erilaiset kaskut mitä heidän suustaan
kuulee. Myös vanhahtava puhetapa on mukava.
Ennen
kaikkea arvostan vanhuksia koska he ovat selviytyjiä. Jokainen
ihminen on oman elämänsä sankari ja niin on myös vanhus joka
tarvitsee apua hoitajalta. Nykyajan vanhukset ovat selvinneet
sodista, pula-ajasta, sotaveloista ja erilaisista kulkutaudeista
joita nykyään pystytään hoitamaan. Vanhukset ovat siis
selviytyjiä ja arvostettavia ihmisiä minun silmissäni. Jokainen
ansaitsee arvokkaan vanhuuden. Hyvä ohjenuora työssä löytyy
raamatun kultaisen käskyn kautta; tee toiselle niin kuin haluat
toisen tekevän sinulle. Pyrin siis työssäni tekemään asiat niin
kuin haluaisin minulle tehtävän.
